Onnellinen

Muutosta on nyt 19 päivää. Pahin pöly on pöllytelty ja maahan laskeutunut. Hiukan on vielä laiteltavaa siellä sun täällä, mutta se on niin pikku juttu kaiken rinnalla.

Eilen meillä ravasi huoltomiehiä niin että piisasi.Tuli lavuaaria, liesituuletinta, katsottiin pistokkeita ym. Sitä meidän kirjaamaa vikalistaa.
Itse pääsin tytön kanssa käymään mummolassa, jonne on enää noin 40 kilsaa matkaa- pikku juttu.

Tänään tässä taas tössötetty kotosalla pikku juttuja eteenpäin ja sitten arvottiin kumpi  lähtee hakemaan Muurahaispeppua ja viemään harkkaan, ja minä päätin lähteä. Mies sitten hakee.
Jo tuossa kohtaa kun lähdin kotoa koulullepäin, tunsin taas sen tunteen, jota olen tuntenut nyt viime viikkojen aikana useasti. Se sai hymyilemään. Ajatus siirtyi nopeasti eteenpäin, mutta tuumin että elämä on ihan hyvin, oikeinkin hyvin.  Niin ei ole ollut aina, likimain...en osaa edes sanoa. Viimeisen reilun 1,5 vuoden aikana elämä on alkanut oikeasti kulkea siihen suuntaan, että sen voi sanoa olevan hyvin. Mahalaskuja ollut toki, mutta pääpiirteittäin.

Nykyään, nyt muuton jälkeen -ja minähän tiesin tämän jo silloin kun aloimme suunnitella tätä muuttoa- elämä on oikeasti putoillut pala kerrallaan sinne minne pitääkin. Tunsin jo silloin sydämessäni sen tiedon, että näin tämän vaan on mentävä.
Tie on tasoittunut- mieli on ollut hyvä koko ajan vaikka väsymys onkin usein painanut. Kirjoitan mielialapäiväkirja Daylioonkin aina, että fiilis hyvä vaikka väsyttääkin. Se väsymys tulee tietenkin ihan siitä, kun fyysisesti uurastaa, ja toki henkisestikin on vietävä asioita eteenpäin.

Takaisin kotiinpäin ajellessa mieli sai ihan rauhassa lentää, ei ollut häiriötekijöitä, se osa minusta joka ajoi autoa,saattoi seurata liikennettä turvallisesti ja se toinen osa...se sanoi minulle, että tältä tuntuu olla onnellinen. Että kun kaikki on hyvin, tunnet olevasi siellä missä pitääkin, tunnet hyvää fiilistä ajellessa tuttuja kadunpätkiä sinne ja tänne, se tunne on se onnellisuus. Ja niin minä sain kokea sen kokonaisvaltaisen olotilan jota onnellisuudeksi kutsutaan.

Nyt istun uuden työpöytäni ääressä, katselen ulos. Pidän tämän pientaloalueen miljööstä ja fiiliksestä. Ei ihme että tämän muuton arvosana oli "9,5" henkisillä mittareilla mitattuna. Tässä on nyt kaikki kohdallaan.
Kodissa on niin paljon uudistettuja juttuja, että asumisviihtyisyys on kyllä ihan omaa luokkaansa.

Sille se onnellisuus tuntuu, ja aika mieletöntä että olemme sen tavoittaneet nyt kokonaisena täällä,yhdessä.

Mut minähän tiesin tän :)

Ihanaa viikon jatkoa! Mies pääsee viikonloppuna riippumatto miittiin lepäämään, vaikkakin pitkähkö ajomatka sinne ja takaisin ikävää, mutta kumminkin, rakkaan retkeily-harrastuksensa pariin pääsee.
Viikonloppua jo odotellaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti